pienin neuletakki.

sarjan "oldies but goldies" saa aloittaa tämä maailman pienin neuletakki, joka oli ensimmäinen pojan syntymän jälkeen valmistunut neule, ja siksi jotenkin erityinen. sniif. se muistuttaa edelleen niistä ensimmäisistä, arvokkaista viikoista ja niiden tunnelmasta.

mieluinen takki on toki muutenkin. oma värienkäyttöni on, sanottaisiinko, rajoittunut, ja vaikken haluakaan siirtää ihan kaikkia omia värineuroosejani poikaani, en myöskään halua pukea häntä vaaleansiniseen kokovartalovelouriin (tai mihinkään missä on korvat. tai häntä. tai...). neuletakin ohje on sandnes garnin, tosin lopputuloksesta tuli melko erinäköinen kun jätin hihojen palmikot tekemättä (vähemmästäkin lähtee hei kaikki katu-uskottavuus kuin palmikoista.). kekseliäänä (muahah) tein resorin 1 o 1 n, joten kauluksestakin tuli loppujen lopuksi jotain ihan muuta. sen sijaan lähdekritiikkiä olis ehkä voinut käyttää nappien määrässä, mutta ilmeisesti tuli kiire loppua kohden kun jotenkin ne napinlävetkin päätyivät, kröhöm, väärälle puolelle... ohje ja langat, nekin sandnes garnin, kaikki käsityö elisasta.